Arkisto kohteelle tammikuu, 2014

Kolmas jakso alkaa olla koeviikkoa vaille valmis ja puoli vuotta Kaarinan lukion peräsimessä täyttyy. Mukavaa ja positiivista toimintaa, joka pitää ainakin rehtorin virkeänä. Menneestä jaksosta jäi iloisena asiana mieleen vanhojen tanssien opettamiskeikka kakkosille. Yksi matemaattisten aineiden opettajista oli melkein koko jakson virkavapaalla ja hänen työtehtäviinsä kuului liikunnan opettajan kanssa vanhojen tanssien harjoittaminen kakkosille. Kun sijaista (matikka+tanssi) ei oikein helposti löytynyt, niin palkkasin sijaisen matematiikkaan ja hyppäsin itse tanssin pyörteisiin. Onneksi päävastuu oli liikunnan ammattilaisella ja oma tanssitausta on noihin tansseihin riittävä. Vuosi sitten jouduin hyppäämään melkein kylmiltään vaihto-opiskelijan pariksi hänen parinsa sairastuttua. Pieniä eroja tansseissa on alueellisesti ja koulujen välillä, mutta perusjutut ovat melko samat.

Opiskelijoiden motivaatio oppimiseen on tuolla liikunnan kurssilla ihaltavaa. Kuinkahan jokaiselle kurssille saisi vastaavan innostuksen aikaan?

Tanssimaalaus

Valtakunnalliset opetusalan Educa-messut pidettiin Helsingissä viikko sitten. Hyviä ja mielenkiintoisia esityksiä ja runsaasti näytteilleasettajia. Mieleen jäi Samsungin osasto, jossa perinteisen tietokoneluokan ”isoveli valvoo” toiminnot oli toteutettu langattomasti ja laitealustasta riippumatta. Opettaja voi koota omalle tabletilleen kaikkien opiskelijoiden laitteiden näytöt ja hallinnan. Teknisesti hieno ratkaisu, mutta toisaalta jos kaikki ovat samassa tilassa, niin keskusteluyhteys taitaa olla luontevin.

Mobiilin tekniikan mahdollisuudet ovat tulossa myös liikuntaan. Oppilaille (tai huvipuistokävijöille, turisteille) voidaan tehdä paikkatiedon sisältävä suunnistusreitti, jonka rastit ja lisäinfon voi lukea QR-koodilla tai ottaa valokuvan. Opettaja voi seurata 40 opiskelijan etenemistä karttapohjalla ja antaa vaikkapa väärille reiteille eksyneille lisäohjeita etäyhteydellä.

Arkityötäkin on tullut tehtyä. Seuraavan lukuvuoden suunnittelu on alkanut ja opettajien kokouksessa päätettiin siirtää keskeinen opetustarjonta kuudelta palkilta seitsemälle. Käytännössä samoilla resursseilla voidaan tarjota enemmän mahdollisuuksia valintoihin opiskelijoille. Opiskelija voi halutessaan valita lukioaikana 13 kurssia enemmän kuin nykyjärjestelmässä. Plussana on myös tilojen ja opettajien parempi riittävyys. Negatiivisena elementtinä tulee kouluviikon oppituntien lisääntyminen kahdella, eli perjantait eivät enää vastaisuudessa lopu klo 12.55. Mielestäni plussat voittavat miinukset.

Ai niin, eilen oli kaksi haastattelua mediaan. Kunnallislehti kyseli valmistautumistamme 2016 sähköiseeen tutkintoon ja tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Ihan puskista tuli juuri ennen kotiin lähtöä YLEn ruotsinkielisen toimituksen toimittajan puhelinhaastattelu maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarjottavasta lukioon valmistavasta koulutuksesta. Olin laatimassa tuon uuden koulutusmuodon opetussuunnitelman perusteita ja opetuksen pitäisi maassamme käynnistyä syksyllä. Onneksi haastattelukieli oli sentään suomi. Haastattelu tuli ulos aamulla, mutta ei ainakaan nähdäkseni ylittänyt nettisivujen uutiskynnystä.

Lukion tuntijakoesitys

Posted: 10.1.2014 in Ei kategoriaa

Ennen joulua julkaistu lukion tuntijakoesitys on nostattanut hyvää keskustelua opettaja- ja rehtoripiireissä. Myös poliitikot ovat ottaneet asiaan kantaa. Tuntijako, eli pakollisten ja valittavien kurssien määrä eri oppiaineissa on tarkoitus ottaa käyttöön 2016 aloittavan ikäluokan kanssa.

Työryhmä esittää kolme eri mallia, joissa valinnaisuuden määrä vaihtelee. Kaikille malleille on yhteistä äidinkielen, matematiikan, englannin, ruotsin, uskonnon, liikunnan ja terveystiedon säilyminen pakollisina oppiaineina. Kurssimäärät näissä kuitenkin vaihtelevat. Kokonaiskurssimäärä säilyy edelleen samana 75 kurssina, eli lukio on kolmivuotinen.

Oppiaineet on malleissa jaettu koreihin ja korista on valittava pakollisten kurssien lisäksi tietyt minimimäärät. Eniten keskustelua on herättänyt ainejärjestöjen ja poliitikkojen keskuudessa se, että valinnaisuudella voi kiertää kokonaan jonkin oppiaineen opiskelun lukiossa. ”Voiko yleissivistystä saavuttaa ilman oppiainetta X” on yleisin keskutelun avaus.

Olen nähnyt lukiotaipaleeni aikana pikamuistelulla ainakin 4-5 erilaista tuntijakoa. Nykyisin käytössä olevassa on 18 pakollista oppiainetta ja vapaimmassa kokemassani (nuorisoasteen koulutuskokeilu) oli vain 4 pakollista ainetta. Kaikilla tuntijaoilla on saatu yleissivistystä jaettua ja opiskelijat ovat päässeet jatko-opintoihin ja menestyneet elämässään.

Opiskelijan motivaation kannalta on kuitenkin selvä ero siinä, onko hän itse valinnut oppiaineen, vai onko valinnasta päättänyt joku muu (valtioneuvosto). Opettajan kannalta on aina miellyttävämpi opettaa ryhmää, joka on motivoitunut opiskeluun. Määrätietoiset opiskelijat suunnittelevat hyviä opiskelupolkuja jo lukioaikana ja saavuttavat hyviä tuloksia ylioppilaskirjoituksissa ja sijoittuvat jatko-opintoihin paremmin. Valtakunnallisen erityistehtävän (esim. urheilu, luonnontieteet, taiteet jne) mukaan opiskelevat lukiolaiset ovat tästä hyvä esimerkki. Pärjätäkseen valitsemallaan erityisalalla he voivat jättää pois muiden aineiden pakollisia kursseja ja syventää taitojaan erityisalallaan.

Yksittäisellä lukion oppiaineen pakollisella kurssilla ei yleissivistystä taata. Koko kansakunnan näkökulmasta tarvitsemme tulevaisuudessa osaajia, joiden etenemistä ei ole jarruteltu kolmea vuotta. Perusopetus kaikille yhteisenä koulumuotona on yleissivistyksen tukipilari. Yleissivistyksen vaalimista ei saa jättää vain lukion käyneiden vastuulle.

Tuo ”vapaamielisin” tuntijakoesitys pakottaa sekin opiskelemaan 11 eri oppiainetta. Kuinkahan monella asiasta päättävällä ministerillä on ollut edes tuollaista oppiaineiden kirjoa yleissivistystään takaamassa?

 

Kuva