Lukion tuntijakoesitys

Posted: 10.1.2014 in Ei kategoriaa

Ennen joulua julkaistu lukion tuntijakoesitys on nostattanut hyvää keskustelua opettaja- ja rehtoripiireissä. Myös poliitikot ovat ottaneet asiaan kantaa. Tuntijako, eli pakollisten ja valittavien kurssien määrä eri oppiaineissa on tarkoitus ottaa käyttöön 2016 aloittavan ikäluokan kanssa.

Työryhmä esittää kolme eri mallia, joissa valinnaisuuden määrä vaihtelee. Kaikille malleille on yhteistä äidinkielen, matematiikan, englannin, ruotsin, uskonnon, liikunnan ja terveystiedon säilyminen pakollisina oppiaineina. Kurssimäärät näissä kuitenkin vaihtelevat. Kokonaiskurssimäärä säilyy edelleen samana 75 kurssina, eli lukio on kolmivuotinen.

Oppiaineet on malleissa jaettu koreihin ja korista on valittava pakollisten kurssien lisäksi tietyt minimimäärät. Eniten keskustelua on herättänyt ainejärjestöjen ja poliitikkojen keskuudessa se, että valinnaisuudella voi kiertää kokonaan jonkin oppiaineen opiskelun lukiossa. ”Voiko yleissivistystä saavuttaa ilman oppiainetta X” on yleisin keskutelun avaus.

Olen nähnyt lukiotaipaleeni aikana pikamuistelulla ainakin 4-5 erilaista tuntijakoa. Nykyisin käytössä olevassa on 18 pakollista oppiainetta ja vapaimmassa kokemassani (nuorisoasteen koulutuskokeilu) oli vain 4 pakollista ainetta. Kaikilla tuntijaoilla on saatu yleissivistystä jaettua ja opiskelijat ovat päässeet jatko-opintoihin ja menestyneet elämässään.

Opiskelijan motivaation kannalta on kuitenkin selvä ero siinä, onko hän itse valinnut oppiaineen, vai onko valinnasta päättänyt joku muu (valtioneuvosto). Opettajan kannalta on aina miellyttävämpi opettaa ryhmää, joka on motivoitunut opiskeluun. Määrätietoiset opiskelijat suunnittelevat hyviä opiskelupolkuja jo lukioaikana ja saavuttavat hyviä tuloksia ylioppilaskirjoituksissa ja sijoittuvat jatko-opintoihin paremmin. Valtakunnallisen erityistehtävän (esim. urheilu, luonnontieteet, taiteet jne) mukaan opiskelevat lukiolaiset ovat tästä hyvä esimerkki. Pärjätäkseen valitsemallaan erityisalalla he voivat jättää pois muiden aineiden pakollisia kursseja ja syventää taitojaan erityisalallaan.

Yksittäisellä lukion oppiaineen pakollisella kurssilla ei yleissivistystä taata. Koko kansakunnan näkökulmasta tarvitsemme tulevaisuudessa osaajia, joiden etenemistä ei ole jarruteltu kolmea vuotta. Perusopetus kaikille yhteisenä koulumuotona on yleissivistyksen tukipilari. Yleissivistyksen vaalimista ei saa jättää vain lukion käyneiden vastuulle.

Tuo ”vapaamielisin” tuntijakoesitys pakottaa sekin opiskelemaan 11 eri oppiainetta. Kuinkahan monella asiasta päättävällä ministerillä on ollut edes tuollaista oppiaineiden kirjoa yleissivistystään takaamassa?

 

Kuva

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s